torstai 15. huhtikuuta 2021

Tuulivoimarakentaminen on vihreää kolonialismia

Tuulivoimayhtiö OX2:n maajohtaja Teemu Loikkanen jatkaa tuulivoimalobbausta sinnikkäästi (Tervareitti 1.4.2021). 

Suosittelen Tervareitin lukijoita vilkaisemaan tuulivoimayhdistyksen karttaa, jossa näkyvät Suomeen toteutetut ja vireillä olevat tuulivoimahankkeet: luontomme, elinympäristömme ja kulttuurimaisemamme on myyty ja myydään kansainvälisille sijoitusyhtiöille, joita ei vähääkään kiinnosta suomalaisten etu. 

Kunnanjohtajat, maanomistajat, poliitikot ja virkamiehet ovat ostettavissa lasihelyillä kuin tietämättömät intiaanit Kolumbuksen aikaan. Tuulivoima on vihreää kolonialismia: rikkaudet menevät tuulivoimayhtiöille, haitat paikallisille asukkaille.

Loikkanen syyttää tuulivoiman vastustajia asenteellisuudesta ja tutkitun tiedon sivuuttamisesta, mutta hän itse poimii rusinat pullasta ja esittää vain omaa agendaansa tukevia tietoja. 

Saksassa tuulivoimarakentamista sääntelevä lainsäädäntö on tiukempaa kuin Suomessa. Kuva: pixabay.com

Loikkasen esiin nostama Health Canadan tutkimus vuodelta 2015 osoitti, että koehenkilöt kokivat stressiä tuulivoimamelusta, mutta tutkimuksen johtopäätökset olivat kuitenkin tuulivoimamyönteisiä. Tutkimuksessa käytettiin vain A- ja C-painotettua ääntä, jossa ei ole lainkaan mukana korkeita tehotasoja.

Ruotsalaiset sydänlääketieteen professori Göran Holm ja audiologian asiantuntija Leif Lyttkens kritisoivat, että tutkimuksen lyhytkestoisuuden vuoksi koehenkilöillä ei ollut aikaa kehittää pitkäkestoisen stressin tunnettuja seurauksia, kuten diabetesta tai sydän- ja verisuoniongelmia (niiden kehittyminen kun voi viedä yli kymmenen vuotta).

Loikkanen vetoaa muiden tuulivoimatoimijoiden tavoin valtioneuvoston 22.6.2020 julkaistuun tilaustutkimukseen, jonka mukaan tuulivoimalat eivät aiheuta terveyshaittoja. Tutkimuksen järjestelyjä on kritisoitu epäpäteviksi. 

Esimerkiksi infraäänen vaikutusta tutkittiin äänitteen avulla kokonaisuudessaan vain 3–4 tunnin altisteella ja 10 minuutin pätkissä. Maalaisjärjelläkin tajuaa, että tuollainen altistus ei vastaa tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä elämistä. 

Emeritusprofessori Kimmo Suomi kutsuu helmikuussa julkaistussa tutkimusraportissaan valtioneuvoston tutkimusta “läpivaltiollistuneeksi tuulivoimatutkimukseksi”, jonka tieteellinen todistusvoima on todellakin kyseenalainen.

Tuulivoimavaikutustutkimusten ja -mittausten ongelma on se, että niissä käytetään ns. A-painotettua ääntä, joka ei sisällä lainkaan korkeita tehotasoja. Niin kauan kuin ympäristöministeriön mittausohjeissa käytetään tuota A-painotusta, mitään tuulivoimaloiden infraääniongelmaa ei ole Suomessa virallisesti olemassa.

Loikkasen mielestä tuulivoimaloiden suunnitteluvaiheessa tehtävät melumallinnukset ovat luotettavia. Hän vertaa tuulivoimaloiden tuottamaa äänisaastetta virheellisesti liikennemeluun, vaikka haitallisinta osaa tuulivoimamelusta (infraääntä) ei ihminen edes kykene kuulemaan. 

On hyvä muistaa, että melumallinnukset ovat teoreettisia. Niillä ei pystytä luotettavasti arvioimaan äänen käyttäytymistä ympäristössään. 

Luottamusta viranomaisiin tai tuulivoimalatoimijoihin ei lisää se, että nykylainsäädäntö ei velvoita tuulivoimatoimijaa noudattamaan sallittuja äänen enimmäistasoja. Viranomaisille riittää, että paperilla asiat ovat kunnossa. He eivät siis ota vastuuta, jos sallitut tehotasot ylittyvät.

Esimerkkejä ratkaisemattomista meluhaittaongelmista on vaikka kuinka. Kurikka-lehti uutisoi 19.3.2021 Santavuoren tuulivoima-alueen aiheuttamista ongelmista: 

“Meluhaitasta kärsivät asukkaat ovat jättäneet useita valituksia asiasta jo vuodesta 2018, mutta mitään ei ole toistaiseksi tapahtunut. Lähes kaikki myllyt sijaitsevat Ilmajoen puolella. Kun meluvalitusta on käsitelty Ilmajoen kunnassa, he ovat saaneet EPV Tuulivoima Oy:n vastineita, joissa todistetaan yhtiön itsensä tilaamien melumittausten perusteella, että ongelmaa ei ole.”

Savon Sanomat kertoi 15.3.2021, että Saahkarlahden vain kolmen tuulivoimalan kokonaisuus on pilannut kyläläisten yöunet: 

“Jytinää, kuin olisi jatkuva ukonilma ja välillä kuin suihkukone lentäisi talon päällä. Öisin ja talvella meteli häiritsee eniten. Rakennuslupavaiheessa melutasot arvioitiin alle ohjearvojen, mutta käytäntö on osoittautunut toiseksi: yöaikaisen 40 desibelin sijasta äänenvoimakkuus on ylittänyt 50 desibeliä.” 

Meluhaittaongelmia puidaan lopulta hallinto-oikeuksissa.

Jos tuulivoima on niin turvallista ja erinomaista, miksi Euroopan suurimmassa tuulivoimamaassa Saksassa on otettu käyttöön oma diagnoosikoodi eli tautiluokitus tuulivoiman haitoista kärsiville? 

Saksassa tuulivoiman haitoista on kärsitty jo kymmeniä vuosia. Siellä asiaa on myös tutkittu huomattavasti syvällisemmin kuin meillä.

11.5.2020 saksalainen kardiologian professori Christian-Friedrich Vahl tutkimusryhmineen julkaisi monivuotisen infraäänitutkimuksensa raportin, jonka pitäisi vaikuttaa myös meikäläiseen tuulivoimalainsäädäntöön: infraääni heikentää sydänlihaksen puristusvoimaa jopa 20 prosenttia. 

Vahl onkin vaatinut, ettei tuulivoimaloiden tuottaman melun tehotaso saisi ylittää 90 dBz kroonisena altistuksena. (dBz on suodattamatonta ajantasaista tehotasoa, jossa mukana ovat kaikki taajuusalueet samanpainoisina.) 

Pitääkö Suomen toistaa Saksan virheet kuvitellen, että yksi valtioneuvoston tilaustutkimus varmasti kertoo koko totuuden tuulivoiman terveyshaitoista?

On hyvin ymmärrettävää, että tuulivoimayhtiöt hinkuvat rakentamaan Suomeen. Täällä tuulivoimarakentamista koskeva lainsäädäntö on löysempi kuin vaikkapa Saksassa. 

Yhtiöillä onkin kova kiire saada mahdollisimman paljon hankkeita luvitetuksi, ennen kuin suomalaiset havahtuvat haittoihin ja lainsäädäntö kiristyy. 

Saksassa Baden-Württembergin korkein oikeus päätti vuonna 2019 hylätä kaikki jo luvitetut ja suunnitteilla olleet hankkeet. Osavaltioon ei voi enää rakentaa tuulivoimaa. 

Syynä ovat erityisesti asukkaiden kuulematta jättäminen sekä metsien kompensaatiolain, lintujen ja riistan huomiotta jättäminen.

Kaikesta tästä huolimatta Loikkanen vakuuttelee, että tuulivoima on “turvallinen ja kestävä energiamuoto niin ihmisille kuin luonnolle”. Niin vakuuttelevat tuulivoimayhtiöiden lobbaamat poliitikkommekin. 

Kirjoittaja ihmettelee, miksei Hiilinielujen ja luonnonmonimuotoisuuden säilyttäminen olekaan enää tärkeää, kun on kyse tuulivoimarakentamisesta. Kuva: pixabay.com
On käsittämätöntä, että vihreä politiikka siunaa tällaisen ympäristötuhon. Muissa yhteyksissä puhutaan hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, mutta tuulivoiman takia saa muuttaa laajoja luontoalueita teollisuusalueiksi. 

Ylen (28.11.2020) haastattelema luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen näkee tuulivoimahankkeissa riskin pitkäaikaiselle tavallisen luonnon vähenemiselle, mikä vaikuttaa epäsuorasti monimuotoisuuteen.

Yle esitti 15.3.2021 dokumentin Likaista vihreää energiaa, joka kertoo synkän totuuden Loikkasenkin edustaman “puhtaan” energiantuotantomuodon takana: tuulivoimatuotannon ja muun sähköistyksen raaka-aineiksi tarvittavat harvinaiset maametallit kaivetaan Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Kiinassa kyseenalaisin seurauksin. 

Kaivostoiminta tuhoaa siellä ympäristön ja ihmisten terveyden. Näin hienoa on tuulivoima: sen nimissä voi vapaasti tuhota ympäristön niin paikallisesti kuin globaalisti. Siitä saa vielä ansiomerkin.

Kansalaiset eivät valitettavasti voi luottaa perusoikeuksiensa toteutumiseen tuulivoimarakentamisen yhteydessä, koska lainsäädäntömme on puutteellinen. Loikkasen vakuuttelut toiminnan lainmukaisuudesta eivät siis riitä. 

Meneillään olevan tuulivoimahypetyksen takia kansalaisilla on hyvin vähän keinoja puolustaa oikeuksiaan ja vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. 

Esimerkiksi maanrakennuslakia ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että tuulivoimakaavoista ei voi enää valittaa. Lakiin ollaan kirjaamassa myös vahva velvoite kaavoittajille edistää tuulivoiman rakentamista.

Herätkää, ihmiset! Nyt on vaikuttamisen aika. Luonto ja turvallinen elinympäristö kuuluvat meille – eivät tuulivoimateollisuudelle! (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8104)

Anna Saari

Muhos

Mielipidekirjoitus on julkaistu Tervareitissä 15.4.2021.

tiistai 23. helmikuuta 2021

Muhoksella sarvipäitä sammakoita ja kummaa tuulivoimapolitiikkaa

Vanhaa sanontaa sarvipäisistä sammakoista mukaillen taas on Muhoksella muutakin kummaa. Valtuustoaloite tuulivoiman kaavoittamisen kieltämisestä on valmistelussa keikahtanut esitykseksi koko kunnan kattavan tuulivoimakaavan valmistelusta. 

Teknisten palveluiden viranhaltijoiden valmistelema esitys hyväksyttiin maankäyttö- ja kaavoitusjaostossa, mutta hallituksen käsittelyssä viikko sitten maanantaina esitys ei mennyt sellaisenaan läpi, vaan se palautettiin uudelleen valmisteluun äänestyksen jälkeen (äänin 4-3). 

Uudelleenvalmistelun evästykseksi annettiin, että tuulivoimakaavassa on määriteltävä riittävät etäisyydet tuulivoimaloista asutukseen (5 km) sekä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin (10-20 km). Lisäksi esityksessä pitäisi huomioida tuulivoiman terveysvaikutukset.

Muhos tunnetaan sarvipäisistä sammakoista ja kummallisesta kuntapolitiikasta. Kuva: pixabay.com
On poikkeuksellista, ja myös hyvän hallintotavan vastaista, että valtuustoaloite käännetään valmistelussa täysin alkuperäisen tavoitteensa vastaiseksi. Olisikin mielenkiintoista tietää, millä poliittisella ohjauksella virkamiehet tässä tuulivoima-asiassa hääräävät. 

Ihan yksittäisten virkamiesten päähänpistosta tuskin on kyse, sillä asetutaanhan tällä esityksellä täysin vastaan demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden kantaa.

Kuten esittelytekstissäkin tuodaan ilmi, kunnassa ei ole tehty strategiatason päätöstä siitä, rakennetaanko kuntaan tuulivoimaa vai ei. Edelleen voimassa on valtuuston päätös, ettei kunta itse selvitä tuulivoiman rakentamisen mahdollisuuksia alueellaan.

Esittelytekstissä kuitenkin todetaan, ettei valtuuston päätös rajaa yksityisten yritysten tuulivoimaselvityksiä Muhoksella. Näitä onkin käynnissä useampia.

Lisäksi kerrotaan, että maakuntatasolla on käynnissä TUULI-hanke, jossa on tarkoitus kartoittaa tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Muhos on tässä TUULI-hankkeessa mukana, vaikka hämäräksi on jäänyt, kuka ja milloin on hankkeeseen osallistumisesta kunnassa päättänyt. 

Kun tiedossa on, että tuulivoimarakentamista selvitetään sekä yksityisten että maakunnallisten toimijoiden taholta, tuntuu erikoiselta, että kunnassa ehdoin tahdoin halutaan käynnistää myös oma kaavoitustyö. Väistämättä tulee mieleen, että tässä tehdään päällekkäistä työtä ja tuhlataan siten kunnan resursseja.

Vasta kuntaan valitulla arkkitehdillä olisi varmasti työtä myös oikeissa töissä, eli kunnan vetovoimaa vahvistavan kaavoituksen parissa. Tuulivoimakaavoituksen valmistelu on resurssien hukkaamista myös siksi, että tuulivoimaa vastustavat kunnassa laajasti niin luottamushenkilöt kuin kuntalaisetkin. 

Olisi toivottavaa, että kuntalaisten vahva kanta otettaisiin vihdoin tosissaan myös ylintä kuntajohtoa myöten. Kuntalaisten laaja vastustus tuulivoimakaavoitukselle on nähtävillä kuntalaisaloitteen allekirjoittajien määrässä. Tätä kirjoitettaessa aloitteen on allekirjoittanut jo yli 300 kuntalaista. 

Kuntalaisaloitteeseen kerätään edelleen allekirjoituksia. Allekirjoittamalla aloitteen voit tukea myös uudelleen valmisteltavaksi palautetun samansisältöisen valtuustoaloitteen oikeansuuntaista käsittelyä. 

 

Elisa Savolainen

 

  

 

lauantai 20. helmikuuta 2021

Tuulivoimalan infraäänen tuhovaikutus on fysikaalinen tosiasia

Ruotsin suurimman tuulivoimayhtiön OX2:n maajohtaja Teemu Loikkanen kirjoitti 22.12.2020 ystävällisesti vastineen mielipidekirjoitukseeni, jossa kyseenalaistin tuulivoiman rakentamisen oikeutuksen terveyshaitoista kertoviin tutkimuksiin vedoten (Tervareitti 17.12.2020). 

Loikkanen yrittää todistella, että tuulivoimalan infraäänellä ei ole vaikutuksia terveyteen. Hänen esittämiinsä näkemyksiin on suhtauduttava varauksella, sillä tuulivoimayhtiön edustajana hän on itse edunsaajana tuulivoima-asiassa. OX2 on Euroopan suurin maatuulivoiman rakentaja.         

Ymmärrän hyvin, että Loikkanen on huolissaan tuulivoimarakentamisen perusteita horjuttavan tutkimustiedon leviämisestä. Tuulivoimabisnes saattaa kärsiä, jos ihmiset havahtuvat puolustamaan perustuslaillisia oikeuksiaan.

Loikkanen vakuuttelee, että on olemassa “laaja kirjo luotettavia tutkimuksia, joissa osoitetaan kiistattomasti, ettei tuulivoiman kuulumattomalla äänellä ole vaikutuksia terveyteen.” Valitettavasti 22.6.2020 julkaistu valtioneuvoston tilaustutkimus, jolla Loikkanenkin pyrkii tuulivoiman rakentamista legitimoimaan, ei ole kovinkaan todistusvoimainen. 

Tuulivoimaloiden tuottama infraääni poikkeaa muista infraäänilähteistä syklisyytensä vuoksi. Kuva: Pixabay.com.
Esimerkiksi tutkimukseen sisältyneessä kuuntelukokeessa käytetyt infraäänen altistusajat olivat sangen lyhyitä. Lisäksi kokeen kokonaiskestoaika antaa aiheen kyseenalaistaa kokeen soveltamisen pitkäaikaisten haittavaikutuksien osalta. Kokeelliseen tutkimukseen osallistuneet todistavat myös, että kokeellisessa osassa tehtiin useita koejärjestyjä sotkevia osioita, mitä ei tieteellisessä tutkimuksessa tulisi tapahtua. 

Loikkanen väittää kirjoituksessaan virheellisesti, ettei tuulivoimaloiden infraääni poikkeaisi mitenkään muista infraäänilähteistä, kuten liikenteen tai pesukoneen äänistä. Tuulivoimalan infraääni syntyy siitä, kun lapa ohittaa tornia ja ilma puristuu ensin tornia vasten kasaan ja sitten tornin ohituksen jälkeen vetää taas ilmaa mukaan harvemmaksi. Tästä syntyy teräviä pulsseja. 

Ilman pulssit ovat infraääniaaltoa, jota tuulivoimala tuottaa tyypillisesti jotakuinkin 1 herzin taajuudella (taajuus riippuu pyörimisnopeudesta). Tuulivoimalan tuottaman infraäänen taajuustasossa on useita piikkejä, toisin kuin vaikkapa tuulen, aaltojen tai liikenteen infraäänien taajuustasoissa, jotka ovat satunnaista kohinaa.                                          

Australialaisen ääniasiantuntijan Steven Cooperin mukaan tuulivoimaloiden suurin ero verrattuna muihin infraäänilähteisiin on voimakkaasti amplitudimoduloitunut, värähtelevä, pulssoiva infraääni, joka muistuttaa maanjäristyksen aiheuttamaa infraääntä.  

Infraääni on matalataajuista ääntä, jonka taajuusalue on alle 20 Hz. Sen muodostamat aallonpituudet ovat 17 metristä ylöspäin, minkä vuoksi se ei vaimene erilaisista esteistä huolimatta. Infraääni on ongelma ihmiskehon ominaisresonanssitaajuuksille osuvilla taajuuksillaan, kuten sydän 1 Hz, kehon vesimassa 7,7–8,8 Hz ja aivot 10 Hz. 

Tuulivoimalat kykenevät tuottamaan juuri kehon ominaisresonanssille tyypillisiä matalia taajuustasoja sellaisella teholla, että ne aiheuttavat terveysvaurioita. Tämä on fysikaalinen tosiasia, jonka tuulivoimateollisuudenkin soisi ymmärtävän. Sotilaslääkeetieteessä on tiedetty jo kauan, että infraääni on ase.

Vaikka ihmiskorva ei kuule infraääntä, monet eläimet kuulevat sen. Se aiheuttaa pakoreaktion: on havaittu esimerkiksi, että eläimet pakenevat maanjäristyksen aiheuttamaa tsunamia, koska ne rekisteröivät maanjäristyken tuottaman infraäänen. 

Ruotsissa on tutkittu porojen käyttäytymistä tuulivoiman rakentamisen yhteydessä ja havaittu, että porot välttelevät voimaloita ja valitsevat vasomispaikkansa kaukaa voimaloista. Ihmiskehokin reagoi infraääneen, vaikka korvamme ei sitä kuule. Tästä raportoiviin tutkimuksiin viittasin kirjoituksessani. 

On täysin selvää, että tuulivoiman rakentaminen aiheuttaa ihmisille, eläimille ja ekosysteemille peruuttamatonta vahinkoa. Ja on selvää, että infraääni on vain yksi lukuisista tuulivoiman aiheuttamista haitoista.

Tuulivoimalan kuultava ääni on jatkuvaa, säännöllisesti jaksoittain suhahtelevaa ja jyskyttävää ääntä. Sen on todettu aiheuttavan stressiä ja olevan häiritsevämpää kuin äänien, jotka ovat lähtöisin lento-, tie- tai raideliikenteestä. Teiden viereen rakennetaan meluesteitä, mutta tuulivoimamelulta voi suojautua ainoastaan jättämällä voimalat rakentamatta.

En usko Loikkasen vakuuttelua, että tuulivoimaloiden melun häiritsevyys minimoidaan suunnittelussa. Suomeen rakennetaan tällä hetkellä maailman suurimpia tuulivoimaloita, joiden vaikutuksista ei ole mitään tutkimusta. Ne ovat teholtaan yli kymmenkertaisia keskimääräiseen eurooppalaiseen tuulivoimalaan verrattuna. 

Ikävä tosiasia on, että tuulivoimaloiden koon ja tehon kasvua ja tuulivoimarakentamisen kiihtymistä ei ole asianmukaisesti huomioitu lainsäädännössämme, eikä jokaiselle kuuluvaa oikeutta terveelliseen, turvalliseen ja rauhalliseen elinympäristöön ole varmistettu perustuslaissa säädetyllä tavalla.     

Anna Saari

Muhos

 

Mielipidekirjoitus on julkaistu Tervareitissä 18.2.2021.

torstai 17. joulukuuta 2020

Utajärvi äänesti lisää vakavia sydänsairauksia

Utajärven kunnanvaltuusto hyväksyi 19.11.2020 Maaselän tuulivoimahankkeen äänin 12–4 (yksi tyhjä). Kokousta seuratessani mielessäni oli päällimmäisenä järkytys siitä, miten heppoisilla tiedoilla kuntapäättäjät nuijivat erittäin kauaskantoisia päätöksiä. 

Toisaalta on ymmärrettävää, että näin tapahtuu: Sipilän hallituksen teettämä tuulivoimaselvitys lanseerasi käsitteen nocebo-ilmiö, jonka mukaan tuulivoiman haitat ovat korvien välissä. Selvityksen viesti oli, että (Suomessa) ei ole tutkimusta, että tuulivoima aiheuttaisi mitään vaaraa. 

Kuitenkin jo THL:n raportissa on nähtävissä selkeä annosvaste: tuulivoimaloiden lähellä asuvat ihmiset olivat kolme kertaa sairaampia kuin 20 kilometrin päässä asuvat.

Tuulivoiman haittavaikutukset ulottuvat yli kuntarajojen. Siksi Muhoksella ollaan huolestuneita myös Utajärven tuulivoimaratkaisuista. Kuva: Pixabay
Utajärven kunnanvaltuusto tuli päätöksellään osalliseksi kenties laajimpaan perusoikeuksien loukkaamiseen ja ympäristön tuhoamiseen Suomessa sotien jälkeen. Tuulivoimarakentamisen ansiosta Suomessa on tapahtumassa historiallisen suuri suomalaisen luonnon ja arvokkaiden kansallis-, kulttuuri- ja perinnemaisemien tuho.

Metsät muutetaan teollisuusalueiksi, ja ihmiset altistetaan vastoin perustuslakia tuulivoimatuotannon haitallisten ympäristövaikutusten alaisiksi vakavin seurauksin.

Mitä tuulivoiman aiheuttamat vakavat terveyshaitat sitten ovat? Tuulivoimamelu aiheuttaa kanadalaistutkimuksen mukaan pitkittyneen stressireaktion, joka näkyy heikentyneenä glukoosin tuottona, verenpaineen nousuna, korkeampina veren rasvapitoisuuksina ja immunologisen järjestelmän häiriöinä kehossa. 

Tiedemaailma on yksimielinen siitä, että nämä muutokset aiheuttavat ajan mittaan mm. kasvaneen riskin diabeteksen kehittymiseen ja riskin kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin.

Tuulivoiman haitallinen vaikutus unen laatuun on todistettu (Kerstin Persson Wayne). Unettomuudella ja huonolla unen laadulla taas on suora yhteys esim. masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin, hormonitoiminnan häiriöihin ja lisääntyneisiin sydän- ja verisuonitauteihin. 

Saksalainen sydän- ja verisuonikirurgian professori Christian-Friedrich Vahl tutkimusryhmineen julkaisi 11.5.2020 monivuotisen tuulivoiman infraäänivaikutuksia kartoittaneen tutkimuksensa raportin, jonka järkyttävin löydös oli se, että infraääni heikentää sydänlihaksen toimintaa jopa 20 prosenttia.

Portugalilaisen vibroakustisten tautien tutkijana palkitun Mariana Alves-Pereiran johdolla taas julkaistiin 9.1.2019 tutkimus, joka todistaa kapeakaistaisen matalataajuisen äänen aiheuttavan sisäelinvaurioita. 

Liuta muitakin kansainvälisiä vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia tuulivoiman vaikutuksista on, ja ne on koottu lähiaikoina julkaistavan, tuulivoimarakentamisen pysäyttämistä ajavan kansalaisaloitteen tieteelliseen liitteeseen.

Me muhoslaiset emme ole täysin turvassa Utajärven tai muidenkaan ympäryskuntien tuulivoimaloilta: On voitu osoittaa, että tietyissä olosuhteissa tuulivoimaloiden synnyttämä infraääni on mitattavissa jopa 90 kilometrin päässä voimaloista.

Edellä mainittu tuulivoiman haitallisia terveysvaikutuksia koskeva kansainvälinen vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus ei ole saanut näkyvyyttä Suomessa. Tutkimusten valossa tuulivoiman rakentaminen on kuitenkin perustuslain vastaista (20 §): “Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön.” 

On epäeettistä altistaa ihmiset esim. sydänsairauksille rakentamalla heidän elinympäristöönsä tuulivoimaa. Tuulivoiman vaikutusalueilla asuvat ihmiset ovat joutuneet ja joutuvat maksamaan ympäristön, terveyden ja omaisuuden arvon menetyksinä kovan hinnan tuulivoimasta.

Muhoksella tuulivoimaratkaisu on vielä edessä. Muhoksella on tehty valtuustoaloite “Muhoksen kunnan ei tule kaavoittaa tuulivoimalle alueita”. Siitä on tehty myös kuntalaisaloite, joka on kerännyt kuntalaisilta ja kuntaan sidoksissa olevilta ihmisiltä jo yli 300 allekirjoitusta. 

Aloitteen voi vieläkin allekirjoittaa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/17362.

 
Anna Saari

 

Lähteet: 

Krogh, C. M., et al., “Health Canada’s Wind Turbine Noise and Health Study—A Review Exploring Research Challenges, Methods, Limitations and Uncertainties of Some of the Findings,” Open Access Library Journal, Vol. 5, No. 12, 2018, p. 1. https://www.scirp.org/journal/PaperInformation.aspx?PaperID= 89289&#abstract

Hedman, J., “Vindkraftsutbyggnaden är ett oansvarigt risktagande,” https://www. nordsverige . se / insandare / vindkraftsutbyggnaden - ar - ett - oansvarigt - risktagande/repscd!QYEZlg54HB2krvaE3tMNQ/

Pedersen, C. S., ja Møller, H., “An analysis of low frequency noise from large wind turbines,” 14th International Meeting on Low Frequency Noise and Vibration and its Control, Acoustics, Department of Electronic Systems, Aalborg University, 2010, pp. 339–360. https://vbn.aau.dk/en/publications/an-analysis-of- low-frequency-noise-from-large-wind-turbines

Smith, M. G., Ögren, M., Thorsson, P., Hussain-Alkhateeb, L., Pedersen, E., Forssén, J., Ageborg Morsing, J., ja Persson Waye, K., “A laboratory study on the effects of wind turbine noise on sleep: results of the polysomnographic WiTNES study,” Sleep, 2020. https://doi.org/https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046

Halperin, D., “Environmental noise and sleep disturbances: A threat to health?” Sleep science, Vol. 7, No. 4, 2014, pp. 209–212. https://doi.org/https://doi.org/10. 1016/j.slsci.2014.11.003

Goines, L., ja Hagler, L., “Noise Pollution: A Modern Plague,” https://www. nonoise.org/library/smj/smj.htm

Marcillo, O., Arrowsmith, S., Blom, P., ja Jones, K., “On infrasound genera- ted by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides,” Journal of Geophysical Research: Atmospheres, Vol. 120, No. 19, 2015, pp. 9855– 9868. https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ 2014JD022821

Weichenberger, M., Bauer, M., Kühler, R., Hensel, J., Forlim, C. G., Ihlenfeld, A., Ittermann, B., Gallinat, J., Koch, C., ja Kühn, S., “Altered cortical and subcortical connectivity due to infrasound administered near the hearing threshold–Evidence from fMRI,” PLoS One, Vol. 12, No. 4, 2017, p. e0174420. https://journals. plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0174420

Chaban, R., Ghazy, A., Georgiade, E., Nicole Stumpf, N., ja Vahl, C.-F., “Ne- gative Effect of High-Level Infrasound on Human Myocardial Contractility: In- Vitro Controlled Experiment,” https://www.unimedizin-mainz.de/typo3temp/ secure _ downloads / 39593 / 0 / 2f769255d1120a41e6129364dc2f9aeba95f6cf2 / NAH _ 28_19R5__Chaban_Vahl.pdf

Alves-Pereira, M., Rapley, B., Bakker, H., ja Summers, S., “Acoustics and biological structures,” https://mro.massey.ac.nz/bitstream/handle/10179/14755/64982.pdf? sequence=1
 


Mielipidekirjoitus on julkaistu Tervareitissä 17.12.2020

tiistai 1. joulukuuta 2020

Muhoksella kerätään nimiä tuulivoimakaavoitusta rajaavan aloitteen tueksi

Muhoksen kunnanvaltuuston kokouksessa 30.11.2020 jätettiin valtuustoaloite, jonka tavoitteena on, ettei Muhoksella kaavoiteta alueita tuulivoimalle.

Valtuustoaloitteen tueksi kerätään nyt myös kuntalaisten allekirjoituksia. Voit osallistua kuntalaisaloitteeseen täällä

Muhosperään suunnitellut tuulivoimalat näkyisivät näin vt 22:n varteen. Tuulivoimalat mallinnettu GoogleEarth-sovelluksen avulla. Kuva: Elisa Savolainen, muokkaus Marianne Littow
Tuulivoimakaavoituksen rajoittaminen on tarpeen, koska Muhokselle on nyt suunnitteilla jo kaksi tuulivoima-aluetta. 

Aikaisemmin valtuusto on linjannut, ettei kunta itse selvitä alueellaan tuulivoiman rakentamisen mahdollisuuksia. 

Aloitteessa kuvataan Muhosta luonnonkauniiksi. Aloitteessa uskotaan, että Muhoksella on mahdollisuuksia sijaintinsa ja asuinviihtyvyytensä vuoksi parantaa kunnan elinvoimaa muilla keinoilla. 

Aloitetta perustellaan jykevästi perustuslailla, joka velvoittaa julkista valtaa toimimaan terveellisen asuinympäristön takaamiseksi sekä vastuuttaa kaikkia toimimaan luonnon suojelemiseksi. 

Perusteluina tuodaan esille myös THL:n tuore tutkimustulos, joka todentaa tuulivoimaloiden aiheuttaman meluhaitan ja sen laajuuden. 


Elisa Savolainen

torstai 29. lokakuuta 2020

Totta vai tarua? – Puntarissa tuulivoiman markkinointipuheet


Tuulivoimaa markkinoidaan vakiintuneilla lauseilla. Niitä oli mahdollisuus päästä kuulemaan myös Tuulikolmio Oy:n infotilaisuudessa Muhoksella tiistaina 27.10.2020.
 
Seuraavassa tekstissä puntaroin markkinointipuhetta, jolla tuulivoimaa myydään kuntapäättäjille ja maanomistajille.
 
1.    Tuulivoimayhtiö maksaa yhteisöveroa kuntaan – TARUA
 
Tuulivoimayhtiöt eivät useinkaan maksa yhteisöveroja. Tähän on kaksi syytä. Niin sanotun mankala-periaatteen vuoksi tuulivoimayhtiöt voivat ostaa tuottamansa energian omakustannushintaan. Lisäksi useimmat tuulivoimayhtiöt siirtyvät pian tuulivoimatuotannon alettua ulkomaiseen omistukseen. Kummassakaan tapauksessa tuulivoimayhtiölle ei kerry lainkaan Suomessa verotettavaa tuloa.
 
2.    Tuulivoiman rakentaminen luo työpaikkoja kuntaan – TARUA

Tuulivoimahankkeita toteutetaan samojen, usein ulkomaisten tuulivoimatoimijoiden toimesta. Tuulivoimaloiden rakentaminen, ja niiden suunnitteluun liittyvä konsultointi ovat erikoisosaamista, jollaista ei joka kunnasta löydy.

Tuulivoiman rakennusaikana paikalliset maansiirtourakoitsijat voivat saada töitä, mutta maatöiden osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on hyvin marginaalinen.
 
Tuulivoimalat halutaan rakentaa olemassa olevien metsäteiden varteen sekä lähelle sähkölinjoja. Kuva: Pixabay

3.    Tuulivoimaloista maksetaan maanomistajille vuokratuloa – TOTTA
 
Tuulivoimaloista maksetaan maanomistajille vuokratuloa tai muita korvauksia noin 10 000 euroa vuodessa tuulivoimalaa kohden.
 
Suosittelen kuitenkin maanomistajille, että he säästävät saadut vuokratulot sekä sijoittavat ne hyvin.
 
Jos tuulivoimayhtiö hakeutuu konkurssiin tuulivoimaloiden käyttöiän päättyessä, jäävät tuulivoimaloiden purkukustannukset maanomistajien maksettavaksi. Purkukustannukset lasketaan sadoissa tuhansissa euroissa.

4.    Tuulivoimaloista maksetaan kiinteistöveroa kuntaan – TOTTA
 
Tuulivoimaloista maksetaan kiinteistöveroa, joka on nykyisin ns. voimalaitosveroa. Korkein mahdollinen kiinteistöveroprosentti on 3,1 prosenttia.
 
Tuulivoimaloiden verotusarvoa laskettaessa ei kuitenkaan huomioida niiden kalleinta osaa, eli turbiinia. Tuulivoimatoimijat usein myös unohtavat mainita, että tuulivoimalan verotettava arvo alenee joka vuosi 2,5 prosenttia. Siksi myös tuulivoimaloista maksettava kiinteistövero laskee vuosittain.
 
Julkisuudessa on arvioitu, että yksi tuulivoimala tuottaisi jopa 30 000 euroa kiinteistöveroa vuodessa. Tarkasteltaessa kiinteistöverokertymiä eri paikkakunnilla, ovat toteutumat noin 20 000 euron tasolla.
 
5.    Tuulivoimaloiden rakentaminen parantaa tieverkkoa – TOTTA

Tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii kestävää tieverkkoa, jotta niillä voidaan kuljettaa tuulivoimaloiden painavat komponentit sekä niiden pystytyksessä tarvittava raskas kalusto. Tieverkon paranemisesta on hyötyä esimerkiksi metsätaloudelle.

On syytä muistaa, että tuulivoimaloiden läheisyydessä kuten metsäautoteillä liikutaan kuitenkin vain omalla vastuulla. Muun muassa sisäministeriö on varoittanut, että tuulivoima-alueilla liikkuminen on vaarallista.

6.    Tuulivoima-alueille rakennetaan kiinteät verkkoyhteydet – TOTTA
 
Tuulivoimaloita ohjataan etäyhteydellä, jolloin ne tarvitsevat toimivat kiinteät verkkoyhteydet. Verkkoyhteyksien rakentamisesta voivat hyötyä myös lähiseudun asukkaat.
 
Tämä lupaus sai vienon hymyn kuulijan kasvoille. Meillä Muhoksella on jo valokuituyhteys.
 
7.    Tuulivoimaa tuotetaan nykyisin kokonaan ilman yhteiskunnan tukea – TARUA
 
On totta, ettei syöttötariffijärjestelmään enää oteta uusia tuulivoima-alueita mukaan. Syöttötariffia kuitenkin maksetaan jo olemassa oleville tuulivoima-alueille vuosittain satoja miljoonia euroja. Syöttötariffituen kokonaissumma noussee vuoteen 2030 mennessä kolmeen miljardiin euroon.
 
Lisäksi tuulivoiman tuotantoa tuetaan nykyisin teknologianeutraalilla uusiutuvan energian tuella. Uuden tukijärjestelmän tuet on myönnetty tarjouskilpailun perusteella tähän mennessä pelkästään tuulivoiman tuotantoon.
 
Tuulivoimatuki on edelleen huomattavaa suhteutettuna esimerkiksi tuulivoimaloista maksettaviin kiinteistöveroon sekä maanvuokriin.
 
8.    Tuulivoimarakentaminen nostaa kiinteistöjen arvoa – TOTTA & TARUA
 
Tuulivoimarakentaminen voi nostaa niiden maa- ja metsäkiinteistöjen arvoa, joilla tuulivoimalat sijaitsevat. Sen sijaan useiden eri kiinteistövälittäjien arvioiden mukaan asuinkiinteistöjen arvo laskee tuulivoimaloiden läheisyydessä jopa 30-40 prosenttia.
 
9.    Tuulivoimalat ovat merkittävä paikallinen investointi – TOTTA & TARUA
 
Tuulivoimalat ovat merkittävä investointi siinä mielessä, että harvoin kunnissa rakennetaan muutoin yli sadan miljoonan arvoisia tuotantolaitoksia. Tuulivoimainvestoinnit eivät kuitenkaan ole aluetalouden kannalta merkittäviä, koska tuulivoima-alueille ei synny työpaikkoja eikä tuulivoiman tuotannosta makseta veroja.


Elisa Savolainen

perjantai 23. lokakuuta 2020

Avoin kirje Muhoksen kunnanhallitukselle ja maanomistajille

Meille on kantautunut tieto, että suunnittelette jälleen tuulivoimalaitoksen rakentamista tänne Suokylän perukoille, tällä kertaa Lamun metsätien varteen. 

Tiedättekö te, mitä olette tekemässä? Haluatteko jäädä historiaan henkilöinä, jotka pilasivat Muhoksen ainutlaatuisen luonnon ja maiseman ja viittasivat kintaalla demokratialle, paikallisille asukkaille ja yrityksille? 

Valtuustohan on linjannut, että ei ole tarvetta tuulivoimaselvitykselle ja rakentamiselle, joten tuulivoimaa ajavat henkilöt toimivat vastoin tätä poliittista linjausta.

Kirjoittajat vastustavat tuulivoiman rakentamista maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulle alueelle. Kuva: Anna Saari


Me elämme täällä luonnon kanssa ja sen keskellä. Yrityksemme on rakentanut, raivannut ja viljellyt maata ja kasvattanut karjaa täällä kaksikymmentä vuotta. 

Tuulivoimakäyttöön suunniteltu Lamun alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, ei voimalaitosalueeksi. 

 

Maakuntakaavassa on osoitettu alueet tuulivoimalle, ja Muhoksella niitä ei ole. 

 

Meidän kuntalaisten täytyy voida luottaa perusasioiden pysyvyyteen, kun investoimme ja rakennamme alueella. Me emme rakentaisi talojamme ja työpaikkojamme voimalaitosten viereen. 


Nyt te aiotte tehdä arvottomaksi maamme, tyhjäksi ponnistelumme. Haaveilette isoista rahoista, mutta paikalliset ihmiset eivät teitä kiinnosta. Teitä ei kiinnosta, miten tuulivoima vaikuttaa meidän elämäämme ja työhömme. Kukaan ei ole kysynyt, mitä mieltä me paikalliset asukkaat olemme tuulivoimasta. 

 

Tuulivoimarakentamisen vaikutus ulottuu laajalle lähialueille suoranaisena haittana, ja maisemahaitta ulottuu jopa kymmenien kilometrien säteelle. Lisäksi alueella on uhanalaisten eläinten populaatioita, joita rakentaminen ja tuulivoima-alue häiritsee.


Maanomistaja, oletko ajatellut, että jos vuokraat maasi tuulivoimakäyttöön, miten se voi vaikuttaa alueen asukkaiden elämään negatiivisesti? Tuulivoimaloiden lähellä elävät joutuvat sietämään maisemassaan voimaloiden ropelleja, valoja ja melua. Alueen luonnontila muuttuu pysyvästi sukupolvien ajaksi. 


Emme vastusta tuulivoimaa energiamuotona sinänsä, mutta vastustamme sen sijoittamista satunnaisesti haja-asutusalueelle tai maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulle alueelle. 

 

Tuulivoimarakentaminen on aina niin merkittävä asia, että se vaatii maakuntatason kaavamuutoksen ja laajan ympäristövaikutusten arvioinnin. 


Meille on tullut selväksi, että kunnan talous on tiukilla. Viekää palvelut, mutta älkää viekö viimeistä, mitä meillä täällä syrjässä on jäljellä: hiljaisuutta. 

 

Me osaamme elää luonnon kanssa. Me emme hyväksy, että kukaan lyhytnäköisessä rahantarpeessaan tuhoaa meidän maailmamme. 

 

Olemme rakentaneet asumuksemme ja elämämme tänne, koska haluamme elää ja tehdä työtä luonnon rauhassa. Kunnioittakaa sitä.  


Anna Saari

Juha Räisänen

Karho-ojan karjatila Oy

 

Kirjoitus on julkaistu Tervareitissä 22.10.2020.