Tuulivoimayhtiö hakkaa jälleen päätään muhoslaiseen mäntyyn

Ei voi kuin ihmetellä miksi ruotsalainen tuulivoimayhtiö OX2 koettaa jälleen tuoda tapetille useampaan kertaan torpatun voimalahankkeen Pyhänselkään, tällä kertaa Tuiskuahon nimellä. Puolustusvoimat ei puolla tuulivoimaloita alueelle, koska ne haittaavat tutkatoimintaa. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu yhtään aluetta tuulivoimalle Muhoksella, se on myös este kunnalliselle tuulivoimakaavoitukselle. Maakuntakaavan muutosta ei myönnettäne Maakuntaliiton toimesta ihan helposti, koska Päivärinne on liian lähellä. Päivärinteen asutuksen suuntaan yhtiö suunnittelee aluerajausta 1,5 kilometrin välimatkalla, mikä on todella vähän.

Tuiskuahon alue on kooltaan n. 4700 ha, jolle sijoitettaisiin 25-30 voimalaa (vuonna 2016 Pyhänselkään suunniteltiin 20 voimalaa). Alueella on 230 tilaa, joita omistaa 260 henkilöä.

Yhtenä omistajana on Muhoksen seurakunta, joka ei antanut 2016 lupaa rakentaa voimaloita omille mailleen. OX2:lla onkin ollut uusi lähestymistapa; kontaktoidaan maanomistajat ja pidetään heille tiedotustilaisuus, jonka materiaaleissa lukee ”strictly private and confidential”. Yhtiö katsoo ettei sen tarvitse tiedottaa mitään haitta-alueella asuville. Yhdeksän hengen maanomistajaryhmä on perustettu ajamaan omistajien etuja. 

Alueella on Tervareitistön latu- ja retkeilyreitit sekä moottorikelkkareitistö. Alueen sisään jäävät Kallioselän kämppä sekä Joutensuon, Tervajärven ja Matkajärven laavut. Tervareitistö on yksi Rokua UNESCO Global Geoparkin retkikohteista. Maakuntakaavassa alue on merkitty osittain virkistysalueeksi. Merkittävin maisemahaitta ulottuisi koko Oulujokivarteen Päivärinteeltä Muhoksen keskustaan ja aina Leppiniemeen asti. Tuulivoimalat tuhoaisivat Oulujokivarren valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Pyhänselän korkeusasema on 80-90 metriä merenpinnan yläpuolella. Se on ympäröivää lakeutta noin 50 metriä korkeammalla. Yli 200 metriset tuulivoimalat näkyisivät jopa 35 kilometrin päähän.

Jos hanke toteutuisi Päivärinteen asuinalueen laajennus estyy, uusia asukkaita (veronmaksajia) ei saada ja kiinteistöjen arvo romahtaa. Päivärinne kasvaa Muhoksen kylistä kaikkein voimakkaimmin, tähänkö halutaan stoppi? Matkailunkehittämiseen tulee haittoja. Siirtoverkot ovat maksaneet nyt 2 mrd ja moni muhoslainen metsän-/maanomistaja on joutunut luopumaan linjojen alle jäävistä maistaan pilkkahinnalla. Tuulivoiman yhteiskunnalliset kustannukset ovat korkeat ja tuulivoima on osasyynä sähkömarkkinahäiriöön. Suomi toimii alustana ulkomaiselle pääomalle. 

Tältä sivustolta voi lukea kaikista voimala-alueista mitä yhtiöt ovat Muhokselle yrittäneet perustaa. Yksikään ei ole mennyt maaliin asti, eikä mene tämäkään. Muhoksen on hyvä profiloitua tuulivoimavapaaksi kunnaksi; olemme jo nyt saaneet tänne uusia asukkaita mm. naapurikunnista jotka vinhaa vauhtia pilaavat asukkaittensa elinympäristöä.

- Solja Holappa (matkailuyrittäjä, Muhos)

Tuulivoiman kaavoituksen on oltava ennakoitavaa – kaavoittamiseen tulisi soveltaa samoja laatukriteerejä kuin muunkin teollisuuden kaavoittamiseen

Juha Sipilä otti kantaa Kalevassa 25.1.2022 tuulivoiman 

puolesta. "Suomesta tuulivoiman avulla öljyvaltio", Sipilä 

lupasi ja vaati tuulivoiman lupaprosessin sujuvoittamista. 

"Neljä viidestä tuulipuiston kaavasta päätyy valitusten 

myötä hallinto-oikeuteen", hän tuskitteli.

Olen Sipilän kanssa eri mieltä kaavavalituksista. Tuulivoima-

kaavojen päätyminen hallinto-oikeuteen pitää yllä toivoa, että 

Suomi on vielä oikeusvaltio — eikä jokin "banaanivaltio", joka 

lakaisee omien kansalaistensa oikeudet suuryhtiöiden tieltä. 

Perustuslain 22 §:ssä sanotaan: “Julkisen vallan on turvatta-

va perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”

 

Sipilä kysyy, miten tuulivoimalle saadaan suurempi sosiaalinen 

hyväksyttävyys. Vastaus on yksinkertainen: tuulivoimaa ei voi 

kaavoittaa kaiken muun kustannuksella. Tuulivoiman kaavoit-

tamiseen tulisi soveltaa samoja laatukriteerejä kuin muunkin 

teollisuuden kaavoittamiseen.

 

Tähän saakka tuulivoimaa on saanut rakentaa lähes vapaasti 

riippumatta naapurikiinteistöjen omistajien mielipiteistä ja 

rakentamisen vaikutuksesta lähiseudun kiinteistöjen arvoon. 

Laaja  ruotsalaistutkimus (2021) osoittaa, että tuulivoima-

rakentaminen laskee kiinteistöjen arvoa merkittävästi, jopa yli 

40 prosenttia. Myös the London School of Economicsin analyysi 

on samansuuntainen: tuulivoimaloiden ilmestyminen maisemaan 

laskee kiinteistöjen arvoa jopa 14 kilometrin päässä voimaloista. 

Jokainen kiinteistövälittäjä tietää, että teollisuusmainen maisema 

ei ole vetovoimatekijä; luonnonrauha on.

 

"Tuulivoimakaavojen päätyminen hallinto-oikeuteen 

pitää yllä toivoa, että Suomi on vielä oikeusvaltio 

— eikä jokin 'banaanivaltio', joka lakaisee omien kansalaistensa oikeudet 

suuryhtiöiden tieltä." Kuva: Anna Saari.

 

 

On oikeustajun vastaista, että liiketoimintaa saa harjoittaa 

maksamatta siitä kärsiville asianmukaisia korvauksia. Asuin- 

ja maatilakiinteistöjen lisäksi myös siirtolinjojen alle jäävien 

metsäkiinteistöjen arvo romahtaa.

 

Kodin tai yrityksen perustaminen on aina iso investointi. 

Siihen sitoudutaan vuosiksi ja vuosikymmeniksi. Kaavoi-

tuksen tulisi olla samalla tavalla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. 

On kestämätöntä, että nykyisellä tuulivoimayhtiöiden tar-

peisiin reagoivalla tuulivoimakaavoituksella voidaan tuhota 

kansalaisten tekemät investoinnit tai elämäntyö. Sellainen 

on huonoa hallintoa.

 

Hallinto-oikeuksien ruuhkautuminen kertoo huonosta hallinnos-

ta. Siksi ongelmaa ei voi ratkaista "sujuvoittamalla lupaproses-

sia". Tämä maa ei ole pelkästään tuulivoimayhtiöiden resurssi; 

meidän ihmistenkin on voitava elää täällä.

 

Suomeen tarvitaankin tuulivoimalaki, jossa mm. määritellään 

tuulivoimateollisuudelta kielletyt alueet ja suojaetäisyydet niihin 

sekä asumuksiin. Maakuntakaavojen, joihin tuulivoimaraken-

tamiseen soveltuvat alueet on merkitty, tulisi olla sitovia. Näin 

tuulivoimakaavoitukseen tulisi ennakoitavuutta 

ja luotettavuutta. 

 

Tuore kansalaisaloite "Tuulivoimalaki — tuulivoimateollisuudelle rajat" 

tarjoaa hyvän pohjan lainvalmisteluun ryhtymiseksi. 

Niin Juha Sipilä kuin muutkin kansalaiset ja poliitikot ovat 

lämpimästi tervetulleita ajamaan Suomeen oikeuden-

mukaisempaa tuulivoimalainsäädäntöä.

 

Anna Saari

Muhos

 

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kalevassa 3.2.2022.

Tuulivoimateollisuus pilaa merkittävät maisema-alueet

18.11.2021 valmistui Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet -inventointi. Mukana ovat Oulujokilaakson kulttuurimaisemat, Rokuanvaaran maisemat sekä Manamansalon kulttuurimaisemat. Rokua Geopark -alueen yritystoiminnan kehittämiseen perustettu Humanpolis Oy peräänkuulutti jo tässä lehdessä maisemastatuksen hyödyntämistä alueen markkinoinnissa. Sitä voi täydestä sydämestä kannattaa.

Tuulivoimalailla voitaisin vähentää tuulivoimateollisuuden haittoja ympäristölle ja ihmisille. Kuva: Anna Saari

On kuitenkin surullista todeta, että ainutlaatuiset maisemamme ovat uhanalaisia: tuulivoimateollisuuden kultaryntäys on jo pilannut Oulujärven maisemat, eivätkä menetykset jää siihen. Utajärvellä ja Vaalassa on vireillä lukuisia tuulivoimahankkeita, Muhoksellakin yksi — aivan valtakunnallisesti merkittävän Oulujoen kulttuurimaiseman tuntumassa. On käsittämätöntä, että tällainen on mahdollista.

Tuulivoimakaavoissa systemaattisesti vähätellään tuulivoiman maisemavaikutuksia. Tuulivoimahankkeita suunnitellaan kiireellä ja kuntatalouden näkökulma edellä, jolloin maankäytön todelliset vaikutukset jäävät huomiotta. Maankäytön suunnittelija, arkkitehti Elina Siltasalmi mainitsee tästä lausunnossaan maankäyttö- ja rakennuslain luonnoksesta 7.12.2021 (lausuntopyynnön diaarinumero: VN/279/2018). Olen Siltasalmen kanssa samaa mieltä, että tuulivoimaa ei voi rakentaa kaiken muun kustannuksella. Kaavoittajilla onkin suuri vastuu hiljaisten alueiden, viherrakenteen, kulttuuriympäristöjen, luonnonsuojelualueiden, luonnon monimuotoisuuden, lajien säilymisen, maisema-alueiden, loma-asumisen ja matkailun turvaamisesta.

Teollisuutta kaavoitettaessa toiminnan todelliset ympäristövaikutukset pitää olla tiedossa. Myös tuulivoiman osalta suunnittelun tulee perustua todellisiin vaikutuksiin eikä teoreettisiin mallinnuksiin. Vaikutusarvioiden tulee olla puolueettomien arvioitsijoiden laatimia. "Jokaisen maankäytön suunnittelijan tulee olla myös tuulivoimakaavoituksen osalta tietoinen vaikutuksista lajeihin. Liian usein vaikutuksia peilataan vain ihmisiin ja mitataan etäisyyttä ihmisasumuksiin tai loma-asutukseen, vaikka metsät ja suot ovat täynnä asukkaita (lajeja). Normaalisti, kun teollisuutta kaavoitetaan, täytyy olla VARMA vaikutuksista ja yhteisvaikutuksista. Tuulivoimakaavoitusta koskevia asiakirjoja lukiessa tulee vaikutelma, että edetään puolittain arvauspelillä. Vaikutuksia vähätellään ja suorastaan kiistetään", Siltasalmi kirjoittaa.

Humanpoliksen Mikko Kiuttu on lausunut, että Geopark-status ei ole este tuulivoiman rakentamiselle. Se, että jossakin on tehty sellainen pöljyys, että on annettu rakentaa tuulivoimaa Geopark-alueelle, ei tarkoita, että meidän kannattaa Oulujokilaaksossa tehdä sama virhe. Maisemamme ovat VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIÄ. Haluammeko säilyttää ne myös tuleville sukupolville?

Tuore kansalaisaloite TUULIVOIMALAKI — tuulivoimateollisuudelle RAJAT ehdottaa, että Suomen etujen sekä kansalaisten ja maanomistajien oikeusturvan takaamiseksi tulisi säätää erityinen tuulivoimalaki. Näin voitaisiin vähentää tuulivoimateollisuuden aiheuttamia haittoja ympäristölle ja ihmisille.

Tuulivoimalakiin tulisi aloitteen mukaan määritellä tuulivoimateollisuudelta kielletyt alueet, joita olisivat mm. Unescon maailmanperintökohteet, Natura-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. Unescon maailmanperintökohteet sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tulisi suojata siten, että tuulivoimaloiden etäisyys niistä olisi vähintään 20 km. Tuulivoimaloita ei myöskään saisi sijoittaa kolmea kilometriä lähemmäs asuinrakennuksia (vakituiset ja vapaa-ajanasunnot) ilman kiinteistön kaikkien omistajien ja asukkaitten kirjallista suostumusta.

Tervareitissä kerrottiin 20.1.2022, että tuuliteollisuusaluetta ympäröivien kiinteistöjen maanomistajat ovat huolissaan oikeuksiensa toteutumisesta. Tuulivoimalaki-aloitteessa esitetäänkin, että tuulivoimalaissa tulisi säätää tuulivoimaloiden ja valtakunnanverkon välisen johtokäytävän maa-alueelle maksettavaksi sama vuokrakorvaus kuin tuulivoimaloiden maa-alueelle sovitaan. Maanvuokraajien asemaa tulisi muutenkin vahvistaa mm. säätämällä vuokra-ajalle enimmäispituus.

Tuulivoimateollisuus on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Siitä syystä tuulivoimalaki-aloite esittää, että teolliseen tuulivoimantuotantoon tulisi olla aina ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014, YSA 713/2014) mukainen ympäristölupa. Aloitteessa ehdotetaan myös, miten tuulivoimaloiden purku ja kierrätys hoidetaan kuntoon. Suosittelen lämpimästi allekirjoittamaan aloitteen! Suomeen tarvitaan tuulivoimalaki: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9532

Anna Saari


Muhos

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Tervareitin mielipidesivulla 27.1.2022.

Tuulivoimarakentaminen on vihreää kolonialismia

Tuulivoimayhtiö OX2:n maajohtaja Teemu Loikkanen jatkaa tuulivoimalobbausta sinnikkäästi (Tervareitti 1.4.2021). 

Suosittelen Tervareitin lukijoita vilkaisemaan tuulivoimayhdistyksen karttaa, jossa näkyvät Suomeen toteutetut ja vireillä olevat tuulivoimahankkeet: luontomme, elinympäristömme ja kulttuurimaisemamme on myyty ja myydään kansainvälisille sijoitusyhtiöille, joita ei vähääkään kiinnosta suomalaisten etu. 

Kunnanjohtajat, maanomistajat, poliitikot ja virkamiehet ovat ostettavissa lasihelyillä kuin tietämättömät intiaanit Kolumbuksen aikaan. Tuulivoima on vihreää kolonialismia: rikkaudet menevät tuulivoimayhtiöille, haitat paikallisille asukkaille.

Loikkanen syyttää tuulivoiman vastustajia asenteellisuudesta ja tutkitun tiedon sivuuttamisesta, mutta hän itse poimii rusinat pullasta ja esittää vain omaa agendaansa tukevia tietoja. 

Saksassa tuulivoimarakentamista sääntelevä lainsäädäntö on tiukempaa kuin Suomessa. Kuva: pixabay.com

Loikkasen esiin nostama Health Canadan tutkimus vuodelta 2015 osoitti, että koehenkilöt kokivat stressiä tuulivoimamelusta, mutta tutkimuksen johtopäätökset olivat kuitenkin tuulivoimamyönteisiä. Tutkimuksessa käytettiin vain A- ja C-painotettua ääntä, jossa ei ole lainkaan mukana korkeita tehotasoja.

Ruotsalaiset sydänlääketieteen professori Göran Holm ja audiologian asiantuntija Leif Lyttkens kritisoivat, että tutkimuksen lyhytkestoisuuden vuoksi koehenkilöillä ei ollut aikaa kehittää pitkäkestoisen stressin tunnettuja seurauksia, kuten diabetesta tai sydän- ja verisuoniongelmia (niiden kehittyminen kun voi viedä yli kymmenen vuotta).

Loikkanen vetoaa muiden tuulivoimatoimijoiden tavoin valtioneuvoston 22.6.2020 julkaistuun tilaustutkimukseen, jonka mukaan tuulivoimalat eivät aiheuta terveyshaittoja. Tutkimuksen järjestelyjä on kritisoitu epäpäteviksi. 

Esimerkiksi infraäänen vaikutusta tutkittiin äänitteen avulla kokonaisuudessaan vain 3–4 tunnin altisteella ja 10 minuutin pätkissä. Maalaisjärjelläkin tajuaa, että tuollainen altistus ei vastaa tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä elämistä. 

Emeritusprofessori Kimmo Suomi kutsuu helmikuussa julkaistussa tutkimusraportissaan valtioneuvoston tutkimusta “läpivaltiollistuneeksi tuulivoimatutkimukseksi”, jonka tieteellinen todistusvoima on todellakin kyseenalainen.

Tuulivoimavaikutustutkimusten ja -mittausten ongelma on se, että niissä käytetään ns. A-painotettua ääntä, joka ei sisällä lainkaan korkeita tehotasoja. Niin kauan kuin ympäristöministeriön mittausohjeissa käytetään tuota A-painotusta, mitään tuulivoimaloiden infraääniongelmaa ei ole Suomessa virallisesti olemassa.

Loikkasen mielestä tuulivoimaloiden suunnitteluvaiheessa tehtävät melumallinnukset ovat luotettavia. Hän vertaa tuulivoimaloiden tuottamaa äänisaastetta virheellisesti liikennemeluun, vaikka haitallisinta osaa tuulivoimamelusta (infraääntä) ei ihminen edes kykene kuulemaan. 

On hyvä muistaa, että melumallinnukset ovat teoreettisia. Niillä ei pystytä luotettavasti arvioimaan äänen käyttäytymistä ympäristössään. 

Luottamusta viranomaisiin tai tuulivoimalatoimijoihin ei lisää se, että nykylainsäädäntö ei velvoita tuulivoimatoimijaa noudattamaan sallittuja äänen enimmäistasoja. Viranomaisille riittää, että paperilla asiat ovat kunnossa. He eivät siis ota vastuuta, jos sallitut tehotasot ylittyvät.

Esimerkkejä ratkaisemattomista meluhaittaongelmista on vaikka kuinka. Kurikka-lehti uutisoi 19.3.2021 Santavuoren tuulivoima-alueen aiheuttamista ongelmista: 

“Meluhaitasta kärsivät asukkaat ovat jättäneet useita valituksia asiasta jo vuodesta 2018, mutta mitään ei ole toistaiseksi tapahtunut. Lähes kaikki myllyt sijaitsevat Ilmajoen puolella. Kun meluvalitusta on käsitelty Ilmajoen kunnassa, he ovat saaneet EPV Tuulivoima Oy:n vastineita, joissa todistetaan yhtiön itsensä tilaamien melumittausten perusteella, että ongelmaa ei ole.”

Savon Sanomat kertoi 15.3.2021, että Saahkarlahden vain kolmen tuulivoimalan kokonaisuus on pilannut kyläläisten yöunet: 

“Jytinää, kuin olisi jatkuva ukonilma ja välillä kuin suihkukone lentäisi talon päällä. Öisin ja talvella meteli häiritsee eniten. Rakennuslupavaiheessa melutasot arvioitiin alle ohjearvojen, mutta käytäntö on osoittautunut toiseksi: yöaikaisen 40 desibelin sijasta äänenvoimakkuus on ylittänyt 50 desibeliä.” 

Meluhaittaongelmia puidaan lopulta hallinto-oikeuksissa.

Jos tuulivoima on niin turvallista ja erinomaista, miksi Euroopan suurimmassa tuulivoimamaassa Saksassa on otettu käyttöön oma diagnoosikoodi eli tautiluokitus tuulivoiman haitoista kärsiville? 

Saksassa tuulivoiman haitoista on kärsitty jo kymmeniä vuosia. Siellä asiaa on myös tutkittu huomattavasti syvällisemmin kuin meillä.

11.5.2020 saksalainen kardiologian professori Christian-Friedrich Vahl tutkimusryhmineen julkaisi monivuotisen infraäänitutkimuksensa raportin, jonka pitäisi vaikuttaa myös meikäläiseen tuulivoimalainsäädäntöön: infraääni heikentää sydänlihaksen puristusvoimaa jopa 20 prosenttia. 

Vahl onkin vaatinut, ettei tuulivoimaloiden tuottaman melun tehotaso saisi ylittää 90 dBz kroonisena altistuksena. (dBz on suodattamatonta ajantasaista tehotasoa, jossa mukana ovat kaikki taajuusalueet samanpainoisina.) 

Pitääkö Suomen toistaa Saksan virheet kuvitellen, että yksi valtioneuvoston tilaustutkimus varmasti kertoo koko totuuden tuulivoiman terveyshaitoista?

On hyvin ymmärrettävää, että tuulivoimayhtiöt hinkuvat rakentamaan Suomeen. Täällä tuulivoimarakentamista koskeva lainsäädäntö on löysempi kuin vaikkapa Saksassa. 

Yhtiöillä onkin kova kiire saada mahdollisimman paljon hankkeita luvitetuksi, ennen kuin suomalaiset havahtuvat haittoihin ja lainsäädäntö kiristyy. 

Saksassa Baden-Württembergin korkein oikeus päätti vuonna 2019 hylätä kaikki jo luvitetut ja suunnitteilla olleet hankkeet. Osavaltioon ei voi enää rakentaa tuulivoimaa. 

Syynä ovat erityisesti asukkaiden kuulematta jättäminen sekä metsien kompensaatiolain, lintujen ja riistan huomiotta jättäminen.

Kaikesta tästä huolimatta Loikkanen vakuuttelee, että tuulivoima on “turvallinen ja kestävä energiamuoto niin ihmisille kuin luonnolle”. Niin vakuuttelevat tuulivoimayhtiöiden lobbaamat poliitikkommekin. 

Kirjoittaja ihmettelee, miksei Hiilinielujen ja luonnonmonimuotoisuuden säilyttäminen olekaan enää tärkeää, kun on kyse tuulivoimarakentamisesta. Kuva: pixabay.com

On käsittämätöntä, että vihreä politiikka siunaa tällaisen ympäristötuhon. Muissa yhteyksissä puhutaan hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, mutta tuulivoiman takia saa muuttaa laajoja luontoalueita teollisuusalueiksi. 

Ylen (28.11.2020) haastattelema luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen näkee tuulivoimahankkeissa riskin pitkäaikaiselle tavallisen luonnon vähenemiselle, mikä vaikuttaa epäsuorasti monimuotoisuuteen.

Yle esitti 15.3.2021 dokumentin Likaista vihreää energiaa, joka kertoo synkän totuuden Loikkasenkin edustaman “puhtaan” energiantuotantomuodon takana: tuulivoimatuotannon ja muun sähköistyksen raaka-aineiksi tarvittavat harvinaiset maametallit kaivetaan Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Kiinassa kyseenalaisin seurauksin. 

Kaivostoiminta tuhoaa siellä ympäristön ja ihmisten terveyden. Näin hienoa on tuulivoima: sen nimissä voi vapaasti tuhota ympäristön niin paikallisesti kuin globaalisti. Siitä saa vielä ansiomerkin.

Kansalaiset eivät valitettavasti voi luottaa perusoikeuksiensa toteutumiseen tuulivoimarakentamisen yhteydessä, koska lainsäädäntömme on puutteellinen. Loikkasen vakuuttelut toiminnan lainmukaisuudesta eivät siis riitä. 

Meneillään olevan tuulivoimahypetyksen takia kansalaisilla on hyvin vähän keinoja puolustaa oikeuksiaan ja vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. 

Esimerkiksi maanrakennuslakia ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että tuulivoimakaavoista ei voi enää valittaa. Lakiin ollaan kirjaamassa myös vahva velvoite kaavoittajille edistää tuulivoiman rakentamista.

Herätkää, ihmiset! Nyt on vaikuttamisen aika. Luonto ja turvallinen elinympäristö kuuluvat meille – eivät tuulivoimateollisuudelle! (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8104)

Anna Saari

Muhos

Mielipidekirjoitus on julkaistu Tervareitissä 15.4.2021.

Muhoksella sarvipäitä sammakoita ja kummaa tuulivoimapolitiikkaa

Vanhaa sanontaa sarvipäisistä sammakoista mukaillen taas on Muhoksella muutakin kummaa. Valtuustoaloite tuulivoiman kaavoittamisen kieltämisestä on valmistelussa keikahtanut esitykseksi koko kunnan kattavan tuulivoimakaavan valmistelusta. 

Teknisten palveluiden viranhaltijoiden valmistelema esitys hyväksyttiin maankäyttö- ja kaavoitusjaostossa, mutta hallituksen käsittelyssä viikko sitten maanantaina esitys ei mennyt sellaisenaan läpi, vaan se palautettiin uudelleen valmisteluun äänestyksen jälkeen (äänin 4-3). 

Uudelleenvalmistelun evästykseksi annettiin, että tuulivoimakaavassa on määriteltävä riittävät etäisyydet tuulivoimaloista asutukseen (5 km) sekä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin (10-20 km). Lisäksi esityksessä pitäisi huomioida tuulivoiman terveysvaikutukset.

Muhos tunnetaan sarvipäisistä sammakoista ja kummallisesta kuntapolitiikasta. Kuva: pixabay.com

On poikkeuksellista, ja myös hyvän hallintotavan vastaista, että valtuustoaloite käännetään valmistelussa täysin alkuperäisen tavoitteensa vastaiseksi. Olisikin mielenkiintoista tietää, millä poliittisella ohjauksella virkamiehet tässä tuulivoima-asiassa hääräävät. 

Ihan yksittäisten virkamiesten päähänpistosta tuskin on kyse, sillä asetutaanhan tällä esityksellä täysin vastaan demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden kantaa.

Kuten esittelytekstissäkin tuodaan ilmi, kunnassa ei ole tehty strategiatason päätöstä siitä, rakennetaanko kuntaan tuulivoimaa vai ei. Edelleen voimassa on valtuuston päätös, ettei kunta itse selvitä tuulivoiman rakentamisen mahdollisuuksia alueellaan.

Esittelytekstissä kuitenkin todetaan, ettei valtuuston päätös rajaa yksityisten yritysten tuulivoimaselvityksiä Muhoksella. Näitä onkin käynnissä useampia.

Lisäksi kerrotaan, että maakuntatasolla on käynnissä TUULI-hanke, jossa on tarkoitus kartoittaa tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Muhos on tässä TUULI-hankkeessa mukana, vaikka hämäräksi on jäänyt, kuka ja milloin on hankkeeseen osallistumisesta kunnassa päättänyt. 

Kun tiedossa on, että tuulivoimarakentamista selvitetään sekä yksityisten että maakunnallisten toimijoiden taholta, tuntuu erikoiselta, että kunnassa ehdoin tahdoin halutaan käynnistää myös oma kaavoitustyö. Väistämättä tulee mieleen, että tässä tehdään päällekkäistä työtä ja tuhlataan siten kunnan resursseja.

Vasta kuntaan valitulla arkkitehdillä olisi varmasti työtä myös oikeissa töissä, eli kunnan vetovoimaa vahvistavan kaavoituksen parissa. Tuulivoimakaavoituksen valmistelu on resurssien hukkaamista myös siksi, että tuulivoimaa vastustavat kunnassa laajasti niin luottamushenkilöt kuin kuntalaisetkin. 

Olisi toivottavaa, että kuntalaisten vahva kanta otettaisiin vihdoin tosissaan myös ylintä kuntajohtoa myöten. Kuntalaisten laaja vastustus tuulivoimakaavoitukselle on nähtävillä kuntalaisaloitteen allekirjoittajien määrässä. Tätä kirjoitettaessa aloitteen on allekirjoittanut jo yli 300 kuntalaista. 

Kuntalaisaloitteeseen kerätään edelleen allekirjoituksia. Allekirjoittamalla aloitteen voit tukea myös uudelleen valmisteltavaksi palautetun samansisältöisen valtuustoaloitteen oikeansuuntaista käsittelyä. 

 

Elisa Savolainen

 

  

 

Tuulivoimalan infraäänen tuhovaikutus on fysikaalinen tosiasia

Ruotsin suurimman tuulivoimayhtiön OX2:n maajohtaja Teemu Loikkanen kirjoitti 22.12.2020 ystävällisesti vastineen mielipidekirjoitukseeni, jossa kyseenalaistin tuulivoiman rakentamisen oikeutuksen terveyshaitoista kertoviin tutkimuksiin vedoten (Tervareitti 17.12.2020). 

Loikkanen yrittää todistella, että tuulivoimalan infraäänellä ei ole vaikutuksia terveyteen. Hänen esittämiinsä näkemyksiin on suhtauduttava varauksella, sillä tuulivoimayhtiön edustajana hän on itse edunsaajana tuulivoima-asiassa. OX2 on Euroopan suurin maatuulivoiman rakentaja.         

Ymmärrän hyvin, että Loikkanen on huolissaan tuulivoimarakentamisen perusteita horjuttavan tutkimustiedon leviämisestä. Tuulivoimabisnes saattaa kärsiä, jos ihmiset havahtuvat puolustamaan perustuslaillisia oikeuksiaan.

Loikkanen vakuuttelee, että on olemassa “laaja kirjo luotettavia tutkimuksia, joissa osoitetaan kiistattomasti, ettei tuulivoiman kuulumattomalla äänellä ole vaikutuksia terveyteen.” Valitettavasti 22.6.2020 julkaistu valtioneuvoston tilaustutkimus, jolla Loikkanenkin pyrkii tuulivoiman rakentamista legitimoimaan, ei ole kovinkaan todistusvoimainen. 

Tuulivoimaloiden tuottama infraääni poikkeaa muista infraäänilähteistä syklisyytensä vuoksi. Kuva: Pixabay.com.

Esimerkiksi tutkimukseen sisältyneessä kuuntelukokeessa käytetyt infraäänen altistusajat olivat sangen lyhyitä. Lisäksi kokeen kokonaiskestoaika antaa aiheen kyseenalaistaa kokeen soveltamisen pitkäaikaisten haittavaikutuksien osalta. Kokeelliseen tutkimukseen osallistuneet todistavat myös, että kokeellisessa osassa tehtiin useita koejärjestyjä sotkevia osioita, mitä ei tieteellisessä tutkimuksessa tulisi tapahtua. 

Loikkanen väittää kirjoituksessaan virheellisesti, ettei tuulivoimaloiden infraääni poikkeaisi mitenkään muista infraäänilähteistä, kuten liikenteen tai pesukoneen äänistä. Tuulivoimalan infraääni syntyy siitä, kun lapa ohittaa tornia ja ilma puristuu ensin tornia vasten kasaan ja sitten tornin ohituksen jälkeen vetää taas ilmaa mukaan harvemmaksi. Tästä syntyy teräviä pulsseja. 

Ilman pulssit ovat infraääniaaltoa, jota tuulivoimala tuottaa tyypillisesti jotakuinkin 1 herzin taajuudella (taajuus riippuu pyörimisnopeudesta). Tuulivoimalan tuottaman infraäänen taajuustasossa on useita piikkejä, toisin kuin vaikkapa tuulen, aaltojen tai liikenteen infraäänien taajuustasoissa, jotka ovat satunnaista kohinaa.                                          

Australialaisen ääniasiantuntijan Steven Cooperin mukaan tuulivoimaloiden suurin ero verrattuna muihin infraäänilähteisiin on voimakkaasti amplitudimoduloitunut, värähtelevä, pulssoiva infraääni, joka muistuttaa maanjäristyksen aiheuttamaa infraääntä.  

Infraääni on matalataajuista ääntä, jonka taajuusalue on alle 20 Hz. Sen muodostamat aallonpituudet ovat 17 metristä ylöspäin, minkä vuoksi se ei vaimene erilaisista esteistä huolimatta. Infraääni on ongelma ihmiskehon ominaisresonanssitaajuuksille osuvilla taajuuksillaan, kuten sydän 1 Hz, kehon vesimassa 7,7–8,8 Hz ja aivot 10 Hz. 

Tuulivoimalat kykenevät tuottamaan juuri kehon ominaisresonanssille tyypillisiä matalia taajuustasoja sellaisella teholla, että ne aiheuttavat terveysvaurioita. Tämä on fysikaalinen tosiasia, jonka tuulivoimateollisuudenkin soisi ymmärtävän. Sotilaslääkeetieteessä on tiedetty jo kauan, että infraääni on ase.

Vaikka ihmiskorva ei kuule infraääntä, monet eläimet kuulevat sen. Se aiheuttaa pakoreaktion: on havaittu esimerkiksi, että eläimet pakenevat maanjäristyksen aiheuttamaa tsunamia, koska ne rekisteröivät maanjäristyken tuottaman infraäänen. 

Ruotsissa on tutkittu porojen käyttäytymistä tuulivoiman rakentamisen yhteydessä ja havaittu, että porot välttelevät voimaloita ja valitsevat vasomispaikkansa kaukaa voimaloista. Ihmiskehokin reagoi infraääneen, vaikka korvamme ei sitä kuule. Tästä raportoiviin tutkimuksiin viittasin kirjoituksessani. 

On täysin selvää, että tuulivoiman rakentaminen aiheuttaa ihmisille, eläimille ja ekosysteemille peruuttamatonta vahinkoa. Ja on selvää, että infraääni on vain yksi lukuisista tuulivoiman aiheuttamista haitoista.

Tuulivoimalan kuultava ääni on jatkuvaa, säännöllisesti jaksoittain suhahtelevaa ja jyskyttävää ääntä. Sen on todettu aiheuttavan stressiä ja olevan häiritsevämpää kuin äänien, jotka ovat lähtöisin lento-, tie- tai raideliikenteestä. Teiden viereen rakennetaan meluesteitä, mutta tuulivoimamelulta voi suojautua ainoastaan jättämällä voimalat rakentamatta.

En usko Loikkasen vakuuttelua, että tuulivoimaloiden melun häiritsevyys minimoidaan suunnittelussa. Suomeen rakennetaan tällä hetkellä maailman suurimpia tuulivoimaloita, joiden vaikutuksista ei ole mitään tutkimusta. Ne ovat teholtaan yli kymmenkertaisia keskimääräiseen eurooppalaiseen tuulivoimalaan verrattuna. 

Ikävä tosiasia on, että tuulivoimaloiden koon ja tehon kasvua ja tuulivoimarakentamisen kiihtymistä ei ole asianmukaisesti huomioitu lainsäädännössämme, eikä jokaiselle kuuluvaa oikeutta terveelliseen, turvalliseen ja rauhalliseen elinympäristöön ole varmistettu perustuslaissa säädetyllä tavalla.     

Anna Saari

Muhos

 

Mielipidekirjoitus on julkaistu Tervareitissä 18.2.2021.

Utajärvi äänesti lisää vakavia sydänsairauksia

Utajärven kunnanvaltuusto hyväksyi 19.11.2020 Maaselän tuulivoimahankkeen äänin 12–4 (yksi tyhjä). Kokousta seuratessani mielessäni oli päällimmäisenä järkytys siitä, miten heppoisilla tiedoilla kuntapäättäjät nuijivat erittäin kauaskantoisia päätöksiä. 

Toisaalta on ymmärrettävää, että näin tapahtuu: Sipilän hallituksen teettämä tuulivoimaselvitys lanseerasi käsitteen nocebo-ilmiö, jonka mukaan tuulivoiman haitat ovat korvien välissä. Selvityksen viesti oli, että (Suomessa) ei ole tutkimusta, että tuulivoima aiheuttaisi mitään vaaraa. 

Kuitenkin jo THL:n raportissa on nähtävissä selkeä annosvaste: tuulivoimaloiden lähellä asuvat ihmiset olivat kolme kertaa sairaampia kuin 20 kilometrin päässä asuvat.

Tuulivoiman haittavaikutukset ulottuvat yli kuntarajojen. Siksi Muhoksella ollaan huolestuneita myös Utajärven tuulivoimaratkaisuista. Kuva: Pixabay

Utajärven kunnanvaltuusto tuli päätöksellään osalliseksi kenties laajimpaan perusoikeuksien loukkaamiseen ja ympäristön tuhoamiseen Suomessa sotien jälkeen. Tuulivoimarakentamisen ansiosta Suomessa on tapahtumassa historiallisen suuri suomalaisen luonnon ja arvokkaiden kansallis-, kulttuuri- ja perinnemaisemien tuho.

Metsät muutetaan teollisuusalueiksi, ja ihmiset altistetaan vastoin perustuslakia tuulivoimatuotannon haitallisten ympäristövaikutusten alaisiksi vakavin seurauksin.

Mitä tuulivoiman aiheuttamat vakavat terveyshaitat sitten ovat? Tuulivoimamelu aiheuttaa kanadalaistutkimuksen mukaan pitkittyneen stressireaktion, joka näkyy heikentyneenä glukoosin tuottona, verenpaineen nousuna, korkeampina veren rasvapitoisuuksina ja immunologisen järjestelmän häiriöinä kehossa. 

Tiedemaailma on yksimielinen siitä, että nämä muutokset aiheuttavat ajan mittaan mm. kasvaneen riskin diabeteksen kehittymiseen ja riskin kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin.

Tuulivoiman haitallinen vaikutus unen laatuun on todistettu (Kerstin Persson Wayne). Unettomuudella ja huonolla unen laadulla taas on suora yhteys esim. masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin, hormonitoiminnan häiriöihin ja lisääntyneisiin sydän- ja verisuonitauteihin. 

Saksalainen sydän- ja verisuonikirurgian professori Christian-Friedrich Vahl tutkimusryhmineen julkaisi 11.5.2020 monivuotisen tuulivoiman infraäänivaikutuksia kartoittaneen tutkimuksensa raportin, jonka järkyttävin löydös oli se, että infraääni heikentää sydänlihaksen toimintaa jopa 20 prosenttia.

Portugalilaisen vibroakustisten tautien tutkijana palkitun Mariana Alves-Pereiran johdolla taas julkaistiin 9.1.2019 tutkimus, joka todistaa kapeakaistaisen matalataajuisen äänen aiheuttavan sisäelinvaurioita. 

Liuta muitakin kansainvälisiä vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia tuulivoiman vaikutuksista on, ja ne on koottu lähiaikoina julkaistavan, tuulivoimarakentamisen pysäyttämistä ajavan kansalaisaloitteen tieteelliseen liitteeseen.

Me muhoslaiset emme ole täysin turvassa Utajärven tai muidenkaan ympäryskuntien tuulivoimaloilta: On voitu osoittaa, että tietyissä olosuhteissa tuulivoimaloiden synnyttämä infraääni on mitattavissa jopa 90 kilometrin päässä voimaloista.

Edellä mainittu tuulivoiman haitallisia terveysvaikutuksia koskeva kansainvälinen vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus ei ole saanut näkyvyyttä Suomessa. Tutkimusten valossa tuulivoiman rakentaminen on kuitenkin perustuslain vastaista (20 §): “Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön.” 

On epäeettistä altistaa ihmiset esim. sydänsairauksille rakentamalla heidän elinympäristöönsä tuulivoimaa. Tuulivoiman vaikutusalueilla asuvat ihmiset ovat joutuneet ja joutuvat maksamaan ympäristön, terveyden ja omaisuuden arvon menetyksinä kovan hinnan tuulivoimasta.

Muhoksella tuulivoimaratkaisu on vielä edessä. Muhoksella on tehty valtuustoaloite “Muhoksen kunnan ei tule kaavoittaa tuulivoimalle alueita”. Siitä on tehty myös kuntalaisaloite, joka on kerännyt kuntalaisilta ja kuntaan sidoksissa olevilta ihmisiltä jo yli 300 allekirjoitusta. 

Aloitteen voi vieläkin allekirjoittaa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/17362.

 
Anna Saari

 

Lähteet: 

Krogh, C. M., et al., “Health Canada’s Wind Turbine Noise and Health Study—A Review Exploring Research Challenges, Methods, Limitations and Uncertainties of Some of the Findings,” Open Access Library Journal, Vol. 5, No. 12, 2018, p. 1. https://www.scirp.org/journal/PaperInformation.aspx?PaperID= 89289&#abstract

Hedman, J., “Vindkraftsutbyggnaden är ett oansvarigt risktagande,” https://www. nordsverige . se / insandare / vindkraftsutbyggnaden - ar - ett - oansvarigt - risktagande/repscd!QYEZlg54HB2krvaE3tMNQ/

Pedersen, C. S., ja Møller, H., “An analysis of low frequency noise from large wind turbines,” 14th International Meeting on Low Frequency Noise and Vibration and its Control, Acoustics, Department of Electronic Systems, Aalborg University, 2010, pp. 339–360. https://vbn.aau.dk/en/publications/an-analysis-of- low-frequency-noise-from-large-wind-turbines

Smith, M. G., Ögren, M., Thorsson, P., Hussain-Alkhateeb, L., Pedersen, E., Forssén, J., Ageborg Morsing, J., ja Persson Waye, K., “A laboratory study on the effects of wind turbine noise on sleep: results of the polysomnographic WiTNES study,” Sleep, 2020. https://doi.org/https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046

Halperin, D., “Environmental noise and sleep disturbances: A threat to health?” Sleep science, Vol. 7, No. 4, 2014, pp. 209–212. https://doi.org/https://doi.org/10. 1016/j.slsci.2014.11.003

Goines, L., ja Hagler, L., “Noise Pollution: A Modern Plague,” https://www. nonoise.org/library/smj/smj.htm

Marcillo, O., Arrowsmith, S., Blom, P., ja Jones, K., “On infrasound genera- ted by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides,” Journal of Geophysical Research: Atmospheres, Vol. 120, No. 19, 2015, pp. 9855– 9868. https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ 2014JD022821

Weichenberger, M., Bauer, M., Kühler, R., Hensel, J., Forlim, C. G., Ihlenfeld, A., Ittermann, B., Gallinat, J., Koch, C., ja Kühn, S., “Altered cortical and subcortical connectivity due to infrasound administered near the hearing threshold–Evidence from fMRI,” PLoS One, Vol. 12, No. 4, 2017, p. e0174420. https://journals. plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0174420

Chaban, R., Ghazy, A., Georgiade, E., Nicole Stumpf, N., ja Vahl, C.-F., “Ne- gative Effect of High-Level Infrasound on Human Myocardial Contractility: In- Vitro Controlled Experiment,” https://www.unimedizin-mainz.de/typo3temp/ secure _ downloads / 39593 / 0 / 2f769255d1120a41e6129364dc2f9aeba95f6cf2 / NAH _ 28_19R5__Chaban_Vahl.pdf

Alves-Pereira, M., Rapley, B., Bakker, H., ja Summers, S., “Acoustics and biological structures,” https://mro.massey.ac.nz/bitstream/handle/10179/14755/64982.pdf? sequence=1
 

Mielipidekirjoitus on julkaistu Tervareitissä 17.12.2020