Tuulivoimaloiden terveyshaitta – Uusi kansanterveysongelma?

Torstai-iltana Muhokselle kokoontunut noin satapäinen yleisö kuuli Tuulivoima-Kansalaisyhdistyksen puheenjohtajan Kalevi Nikulan kattavan esityksen siitä, mitä haittoja tuulivoimaloista aiheutuu asukkaille. 

Merkittävämpänä haittana hän piti tuulivoimaloiden melua. Nikula vangitsi yleisönsä huomion yli tunniksi kertomalla seikkaperäisesti tuulivoimaloiden melun synnystä, desibelien logaritmiasteikosta, infraäänen pitkätaajuisuudesta ja pintainversio-ilmiöstä.

   

Tuulivoimaloiden ääntä Nikula kuvaili tosi pirulliseksi. 

- Se on kuin hornetti yrittäisi päästä lentoon, mutta se ei pääse, Nikula sanoi ja matki tuulivoimaloiden ääntä yleisöä hauskuttaen.   

Nikula määritteli tuulivoimaloiden aiheuttaman melun äänenpainepulssiksi, joka suurissa voimaloissa painottuu matalataajuiseen bassomeluun ja infraääneen. 

Kuva: www.pixabay.com

Ääneen vaihtelevuus häiritsee  

Tuulivoimaloiden melun häiritsevyys perustuu sen vaihtelevuuteen. Äänen voimakkuus voi vaihdella jopa 10 desibeliä sekunnin välein. Pintainversion vuoksi tuulivoimaloiden melu koetaan häiritsevämmäksi juuri iltaisin ja öisin. 

Tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu niin sanottuihin melumallinnuksiin, joilla pyritään osoittamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu säädettyjä desibelirajoja kovempaa melua. Nikulan mukaan Suomessa ei ole toteutettu yhtään melumallinnusta rehellisesti ja kunnolla.  

Ääntä ei pystytäkään täydellisesti mallintamaan, sillä sen leviäminen riippuu esimerkiksi vaihtelevista sääolosuhteista. Lisäksi nykyisissä melumallinnuksissa ei huomioida lainkaan infraääntä.

   

Asukkaiden kokema tuulivoimaloiden terveyshaitta ei kuitenkaan johdu kuultavasta melusta, vaan infraäänestä, johon koko keho reagoi. Nikula kumosi väitteen, jonka mukaan infraääni ei voi olla ihmisille haitallinen, koska sitä ei voi kuulla. 

- Tuntoaisti on ihmisen herkin aisti, Nikula muistutti. 

Tuulivoimapakolaisia jo 14:llä eri paikkakunnalla

Meluhaitta häiritsee ensisijaisesti unta, mikä johtaa stressihormonitasojen nousuun. Tulee rytmihäiriöitä, huimausta ja hermosto-oireita. Tyypillistä on, että oireet häviävät, kun ihmiset poistuvat tuulivoimaloiden vaikutusalueelta.  

Nikulan laskujen mukaan jo 14:llä eri paikkakunnalla Suomessa ihmisiä on joutunut muuttamaan pois kodeistaan tuulivoimaloiden aiheuttaman terveyshaitan vuoksi. Joillakin perheistä terveysongelmat ovat olleet niin vakavia, että he ovat joutuneet turvautumaan tehohoitoon useita kertoja. Lopulta ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, kuin muuttaa pois kotoa. 

Melun kokeminen on yksilöllistä. Suomessa meluherkkiä on noin kolmasosa väestöstä. Vaikka Infraäänen pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei ole tutkittu, on sen aiheuttamille oireille jo määritelty oma tautiluokitus.  

Suomessa tuulivoimaloiden terveyshaitoille altistumisen riskiä kasvattaa se, että tänne rakennettavat tuulivoimalat ovat niin suuria. Tyypillisesti Suomeen rakennettavien tuulivoimaloiden teho vaihtelee 3-5 MW:n välillä. Esimerkiksi Tanskaan rakennetaan pääosin alle 1 MW:n tuulivoimaloita.

Mallinnus kolmen tuulivoimalan infraäänen summautumisesta.

Isojen tuulivoimaloiden infraäänihaitta on pieniä voimaloita suurempi. Laajoilla tuulivoima-alueilla ääni kertaantuu tuulivoimaloiden pyöriessä yhtäaikaisesti. Tällöin infraääni voi kantautua useiden kymmenien kilometrien, jopa sadan kilometrin päähän. 

- Onko tästä todella syntymässä uusi kansanterveysongelma, Nikula kysyi tanskalaistutkimusta siteeraten.  

Lisäksi ongelmat tuulivoima-alueilla pitkittyvät, sillä niiden korjaamista vetkutellaan ja esimerkiksi oikeuskäsittelyt kestävät pitkään, jopa yli kymmenen vuotta.  

Nikula toi esityksessään esille terveyshaittojen lisäksi tuulivoimaloiden varjovälkkeen, kiinteistöjen arvon alentumisen, tv-signaalin häiriöt sekä tuulivoima-alueiden virkistyskäytön rajoitukset. Maanomistajille tuulivoimaloiden sijoittuminen omille maille ei ole riskitöntä muun muassa siksi, että tuulivoimaloiden purkukustannukset voivat jäädä maanomistajan maksettavaksi. 

Pyhänselässä useita rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle 

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Merja Ylösen puheenvuorosta taas kävi ilmi, että Muhoksen Pyhänselkä soveltuu huonosti tuulivoimalle. 

Alueen maankäyttöä rajoittaa se, että alue sijaitsee lähellä valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa sekä se, että alue on maakuntakaavassa osittain virkistysaluetta. Luonnonsuojeluliiton linjausten mukaan tuulivoimaloita ei myöskään saisi sijoittaa erämaisiin maisemiin, lintujen muuttoreiteille tai soille. 

Saimme tilaisuudesta hyviä eväitä jatkaessamme Pyhänselän tuulivoimahankkeen vastustamista Muhoksella. Vaikka Muhoksen kunnanhallitus teki tiistaisessa kokouksessaan erittäin hyvän päätöksen hylätä kaavoitussopimuksen tuulivoimatoimijan kanssa, on hanke yhä Pohjois-Pohjanmaan 3.vaihemaakuntakaavan valmistelussa mukana.

Risuja ja ruusuja

  

Yleisön pettymykseksi tilaisuudessa ei kuultu kunnan edustajan puheenvuoroa, vaikka siitä oli etukäteen sovittu. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ilmoitus, jossa hän perui osallistumisensa tilaisuuteen saavutti järjestäjät vasta tilaisuuden jälkeen, eikä asiasta siksi voitu kertoa yleisölle. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan mukaan hänen osallistuminen tilaisuuteen ei ollut tarpeen, koska kunnanhallitus oli päättänyt hylätä kaavoitussopimuksen tuulivoimatoimijan kanssa tiistain kokouksessaan. Paikalla tilaisuudessa oli kuitenkin kymmenkunta kunnanvaltuutettua.

   

Kunta osallistui tilaisuuteen perimällä järjestäjiltä alennetun tilavuokran. Tästä kädenojennuksesta me tilaisuuden järjestäjät olemme kiitollisia. 

Kiitämme vielä kaikkia tilaisuuteen osallistuneita mielenkiinnosta aihetta kohtaan sekä hyvistä puheenvuoroista torstai-illan keskustelussa.

Elisa Savolainen


* 4.12.2016 klo 21.05 lisätty linkki Nikulan esitykseen.

* 7.12.2016 klo 10.21 lisätty tieto, miksi tilaisuudessa ei kuultu sovittua kunnan edustajan kommenttipuheenvuoroa.