Tuulivoiman rakentamista kuntaan perustellaan taloudellisilla syillä. Esillä on ollut luvut, joiden mukaan kunta saisi kiinteistöverotuottoa 25 000 euroa voimalaa kohden ja maanomistaja vuokraa 10 000 euroa voimalaa kohden vuodessa.
Koska Muhokselle ei ole maakuntakaavassa kaavoitettu seudullisia tuulivoima-alueita, voidaan Muhokselle rakentaa kunnan omalla kaavoituksella korkeintaan yhdeksän voimalan tuulivoima-alue.
Ensimmäisenä vuotena tuulivoimaloista saataisiin 225 000 euron kiinteistöverotuotto. Sen jälkeen kiinteistöverotuotto alenisi joka vuosi 2,5 prosenttia.
Tuulivoiman kiinteistöverotuotolla ei ratkaistaisi kunnan talousongelmia, vaikka se konsernijaostossa onkin nostettu yhtenä vaihtoehtona esille. Tuulivoimaloiden arvioitu kiinteistöverotuotto jäisi hyvin pieneksi suhteutettuna Muhoksen kunnan vuoden 2019 tuloarvioon.
Isompi merkitys kunnan talouskehitykselle on sillä, että kunta tarjoaa viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön asukkailleen sekä toimintamahdollisuuksia yrityksille.Vetovoimainen ympäristö houkuttelee kuntaan paitsi uusia asukkaita myös matkailijoita.
Tuulivoima toimii juuri päin vastoin. Se on kunnan elinvoiman jarru. Tontti tuulivoima-alueen lähistöllä ei houkuttele. Päivänpaisteen maan tonttien myynti on takunnut, koska kunnassa jatkuvasti pidetään esillä mahdollisuutta rakentaa tuulivoimaa Pyhänselkään.
On käsittämätöntä, ettei kunnassa tunnuta ymmärtävän, että juuri Oulujokivarsi kulttuurimaisemineen ja virkistysalueineen on kunnan valttikortti.
Tuulivoima heikentää kuntalaisten hyvinvointi ja rajoittaa yritysten toimintamahdollisuuksia, erityisesti maatalouden ja matkailun alalla. Lisäksi tuulivoiman rakentaminen tarkoittaisi nykyisille kiiteistönomistajille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
Tuulivoimapaikkakunnilla on arvioitu, että tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevien
kiinteistöjen arvo on laskenut tuulivoiman johdosta jopa
30-40 prosenttia. Pahimmillaan kiinteistökauppa on tuulivoimapaikkakunnilla täysin jäissä.
Muhoksella on kaupungin läheisenä maaseutuna luontaiset edellytykset
kehittää omaa elinvoimaansa. Esimerkiksi vt 22:n sekä lähijunaliikenteen
kehittäminen mahdollistaisi Oulun
vetovoiman hyödyntämisen nykyistä paremmin.
Tuulivoima-asian nostaminen esille juuri nyt herättää kummastusta,
sillä kunnassa laitetaan isolla rahalla vetovoimatekijöitä kuntoon. Uusi
lukio ja alakoulu rakennetaan. Kunta panostaa isosti myös nopean
valokuituyhteyden saamiseksi kaikkialle kuntaan.
Merkitystä on myös sillä, miten kunnan oma päätöksenteko toimii. Tuulivoima-asioiden käsittelyä kunnassa ei valitettavasti voida pitää hyvänä esimerkkinä elinvoimaa edistävästä strategisesta johtamisesta ja johdonmukaisesta päätöksenteosta.
Elisa Savolainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti